Ruskaretki Vehmaalle

Sunnuntaina ajeltiin kovan jännityksen vallitessa Vehmaalle pelaamaan UHV:n naisia vastaan, olihan kyseessä ensimmäinen peli, missä uudet valmentajat olivat penkin takana. Odotukset olivat kovat ja siksi joukkue tuntui ehkä aavistuksen ylilatautuneelta. Markus kyllä koitti kovasti ottaa tyhjät pois jo alkulämmöillä, kun testiin pääsi hieno juoksusuora koulun pihassa.

Liekö sitten syynä hyvät alkulämmöt vai mikä, mutta Leidien peli tuntui kulkevan alusta asti hyvin, jalkaa riitti ja pallokin pysyi hallinnassa. Vetopaikoille päästiin heti erän alkuun jo monesti, mutta niin kuin niin monta kertaa aiemminkin, hallinnasta huolimatta vastustaja on se, joka tekee sen maalin. Ja ekaan erään vielä toisenkin.Ja loppujen lopuksi kuuteen peliminuuttiin 4. Maalit tulivat pääosin omista virheistä, annettiin vastustajan ajella kahdella nollaa vastaan ja niissä tilanteissa maalivahti on kyllä voimaton.

Toisen erän alkuun saatiin kairattua hartaudella yritetty kavennusmaali, Mellun ja Eerikan loistavalla yhteistyöllä tietty. Mutta se jäi sitten melko laihaksi lohduksi ottelun kulkiessa Leidien hallinnassa,mutta UHV:n naputellessa maalit. Härjättärien rikkoessa vaparin arvoisesti melko usein, tuli myöskin tiettäväksi, että vaparikuviot ja perusasioita siihen liittyen on myös lisättävä loputtomaan listaan treenattavia asioita.

Yrityksen puutteesta ei Leidejä voi syyttää. Torjunnat Lauralla 13, UHV:n maalivahdilla 17. Laura pelasi kertakaikkiaan hienon pelin, pitäen lukemat noinkin siedettävinä. Puolustuspäässä Päivi onnistui erityismaininnan verran , hyökkipäässä Jade ja Kikka suorittivat loistavasti.

Valmennus oli lähtökohtaisesti tyytyväinen suorittamiseen kautta linjan.” -Tulos ei kuvaa pelin kulkua ja pienin onnistumisin olis voinu kääntyäkin. Maalipaikat pitäis pystyä realisoimaan tehokkaammin”, tuumaili Sam. Markus taas kiitteli parhaansa antamisesta ”toisena päivän se paras on vaan vähemmän ku toisena”

Mutta, leidikantilta katsottuna kiva oli pelata, kun penkin takana joku huolehti vaihtojen pysymisestä tolkun mittaisina ja ohjeitakin huuteli joku muu, kuin koko vaihtopenkki.

Pari viikkoa on aikaa treenata, ennen kuin suunnataan kohti Laitilaa. Toistaiseksi kun vielä pelit ja treenit saa jatkua… Toivotaan ettei aleta leviämään, eikä edes kovasti kiihtymään.